Seurisblogi Uusi MunBlogi.com -sivusto

Vastauksia päivitetty 20.9.2021

Voiko isosvalmennukseen tulla vielä mukaan?

Voi tulla.

Miten ilmoittaudutaan?

On helppoa. Kävelet Seuriksen ovesta sisään ja menet sinne, mihin muutkin näyttävät menevän.

Milloin isosvalmennus alkaa, milloin sitä on ja milloin se loppuu?

Isosvalmennus alkaa vuoden 2021 rippikoululaisille keskiviikkona 22. syyskuuta. Loma-aikoja lukuun ottamatta ollaan koolla huhtikuun puoliväliin saakka. Jos on kovin paljon sellaisia, joille keskiviikko ei lainkaan sovi, voidaan tehdä pieni torstain ryhmä.

Kuinka pitkiä valmennukset ovat?

Illan pituus on koulutuksen osalta noin puolitoista tuntia. Tosin monet viettävät Seuriksella paljon pitempäänkin aikaa, koska samaan aikaan on käynnissä nuortenilta peleineen ja tarjoiluineen.

Kuinka monta kertaa pitää olla mukana, jotta pääsee isoseksi?

Onpas huono kysymys. Kun liityt vaikkapa jalkapallojoukkueeseen, et sinä silloinkaan kysy valmentajalta, kuinka monissa harkoissa pitää olla mukana että pääsee pelaamaan.

Mitä isosvalmennuksessa tehdään?

Illan tärkein osuus on 20 – 25 minuuttia kestävä varttikirkko. Siinä syvennytään siihen maailmaan, joka on rippikoulun ydintä. Muu aika harjoitellaan isosena olemisen taitoja ja syvennetään ja laajennetaan kaverisuhteita. Mieititään jotain syvällisiäkin.

Miten isosena olemista voi harjoitella viikkokokoontumisten ulkopuolella?

Esimerkiksi Seuriksen reissut ovat tärkeitä. Kerhojen pitäminenkin auttaa.

Entäs vähän vanhemmat nuoret, nollaviitoset ja nollaneloset?

Hieman myöhemmin syksyllä kerrotaan, miten kokoonnutaan.

Entä huhtikuulla isosvalmennuksen jälkeen?

Silloin tuntee, että kuuluu joukkoon ja on valmis edustamaan nollaseiskojen ikäluokalle Seuriksen nuoria. Jotain käytännön taitojakin on tullut.

Pertti Jarla rakentaa suositun Figerpori-sarjakuvansa sanallisen leikittelyn varaan. Useimmat ideat pohjautuvat sanojen kaksoismerkitykseen. Monet ideansa Jarlaa saa yleisöltä, mutta joka tapauksessa sanaleikit vaativat kielellistä lahjakkuutta niiden pirtäjältä.

Aivan joka kerta Jarla ei onnistu. Kuluneella viikolla hänen aiheenaan oli rippikoululaisen kauhunhetki. Nuori Heimo tapaa itseään kolme kertaa isomman ihmisen, ja tämä esittäytyy hänen isosekseen.

Jarlan piirroksessa ei näy merkkiäkään siitä piilomerkityksestä, joka tekee isosesta niin ovelan sanan. ”Isonen” on nimittäin diminutiivi, pienennyssana adjektiivista ”iso” samaan tapaan kuin ”tähtönen” ja ”kirjanen” ovat diminutiiveja sanoista ”tähti” ja ”kirja”. Niinpä isonen on jotain, mikä on yhtä aikaa suuri ja pieni.

Perin taitavasti ”isonen” kertoo, millaisia ihmisiä isoset ovat. He ovat selvästi vanhempia kuin rippikoululaiset, mutta eivät vielä ole aikuisia. He pystyvät kantamaan vastuuta, mutta vain kohtuullisen kokoisia asioita. Suurimmista murheista he saavat olla vapaina.

Arto Köykkä