Elokuun viimeisenä sunnuntaina

Tuosta sunnuntaista on nyt kulunut muutama päivä. Päällimmäisenä tunteena on helpotus. Lähes vuoden kestänyt työ on hoidettu kunnialla loppuun ja vielä onnistuneesti. Pihlisrockin tekeminen on yllättävän iso hanke. Katsojat näkevät vain lopputuloksen. Meille tekijöille tärkeää on se, että kaikki nauttivat esityksistä ja kaikki sujuu sulavasti.

No miten kaikki oli valmista sunnuntaina kello 17? Suunnitelmia ja muita asioita on tosiaan tehty lähes vuosi, näistä lisää sitten kahvissa ja pullassa. Tänä vuonna sunnuntai alkoi ensimmäisten osalta jo kello 7:30 aamulla, kun tavaroita kerättiin ja lava saapui Pihlajanniemeen. Tästä eteenpäin tahti oli melko vauhdikas. Molempien lavojen, sen isomman ja pingiksen, kokoaminen alkaa siis aikaisin aamulla, jotta illalla olisi valmista.

Kello 10 aikaan saapui suurin osa talkoolaisista paikalle järjestelemään paikkoja. Tähän kuuluu penkkien järjestelemistä, siivoamista, roskisten laittamista, katosten kokoamista, ja ties mitä muuta. Välillä pitää pysähtyä miettimään, että miten joku asia tehdään ja miten homma saadaan illalla purettua mahdollisimman nopeasti. Varmaan lukiessa tuntuu, että eihän tässä paljon hommaa ole mutta, kun koko ajan on joku asia hukassa tai väärässä paikassa aikaa kuluu ajamiseen Pihliksestä paikkaan X.

Koko Pihlisrock kuvattiin tänä vuonna ja se olikin sitten oma juttunsa. Välineet olivat ammattimaisemmat kuin moniin vuosiin ja se oli hienoa. Valmista tuotosta odotellessa. Kuvaajat näyttivät osaavansa hommansa, joten viime vuoden tasoon iso korotus.

Tunti ennen kuin soitanta alkaa, saapuvat keittiön hengettäret keittämään kahvia, laittamaan mehua ja syötävää esille. Rockissa kuitenkin kahvia kuluu melkoinen määrä, ihmisiä tulee ja menee koko ajan. Tämä on keittiölle vaativa ponnistus, sillä se eroaa suuresti normaalista pappilan nuortenillasta.

Tänä vuonna huomasimme, että olimme tehneet jotain oikein ja oppineet aikaisemmista vuosista. Meillä oli jopa aikaa levähtää hetki ennen kuin ensimmäinen esiintyjä aloitti kello 17. Ilta kului nopeasti, sillä jotain pientä juttua on koko ajan mitä pitää tehdä. Onneksi meitä on useampi tekemässä ja jokaisella oma vastuualue. Lisää tekijöitä kaivataan kuitenkin. Illan aikana ehtii hyvin kuuntelemaan kaikkia esiintyjiä, jos niin haluaa ja me haluamme. Poikkeuksena on illan viimeinen esiintyjä, jonka aikana osa meistä aloittaa tavaroiden puhdistamisen ja pakkaamisen, jotta talkooväki pääsisi ihmisten ajoissa nukkumaan.

Katsojien ja esiintyjien lähdettyä alkaa tehokas siivoaminen. Soitto loppui noin kello 21.35 ja kello 23 viimeiset talkoolaiset poistuivat Pihliksestä jättäen jälkeensä siistin ja lähes tyhjän Pihlajanniemen. Paikalle jäi enää lavan purkajat.

Lyhyt yhteenveto: Esiintyjät olivat rock, katsojat olivat rock, keittiö oli rock, talkoolaiset olivat rock ja tuotto hyväntekeväisyyteen oli erittäin rock (yli 500 euroa). Kiitos siis kaikille esiintyjille, talkoolaisille, katsojille ja kaikille niille, jotka ovat olleet mukana tekemässä alansa merkittävintä tapahtumaa.

Ensi vuonna taas elokuun viimeisenä sunnuntaina….

  • Seuriksen elävän musiikin ystävät (Selmu)